maanantai 30. tammikuuta 2017

Viikon 3 ja 4 huiput

Tämän päivän räntäsateessa ei uskoisi, kuinka kauniista ja keväisistä päivistä olemme saaneet moneen kertaan nauttia viimeisen parin viikon aikana. Minä olen ainakin ollut aivan kevätfiiliksissä, kun aurinko on lämmittänyt ja talitintit viserrelleet. Olen aina aiemmin ollut sitkeästi sitä mieltä, että päivien pidentymisen huomaa vasta helmikuussa. Mutta jo pari viikkoa sitten, kun tulin kotiin hieman ennen neljää, olin iloisesti yllättynyt, kun laskevan auringon viimeiset säteet valaisivat ja tajusin, että päivän pidentyminen on selvästi havaittavissa. Ihanaa, kun kohta on kevät.

Keväisen oloista oli sää myös Etelä-Pohjanmaalla, jossa kävimme viime viikolla parin päivän mittaisella visiitillä. Häikäisevä auringon paiste ja pikkupakkanen loivat loistavat puitteet ulkoilulle. Sen verran pakkasta on viime viikkoina kuitenkin ollut, että järven jää kestää hyvin. Mekin kävimme autolla hurauttamassa jäätietä pitkin järven poikki. En muista, olenko koskaan ajellut järven jäällä.






Parin viikon aikana ruoka on ollut aika merkittävässä roolissa tavalla tai toisella. Kaikki alkoi siitä, kun olin toissaviikolla eräässä tutkimuksessa, jonka johdosta olin vuorokauden täysin ravinnotta. Lisäksi paastovuorokautta edelsi viikon mittainen ajanjakso, jonka aikana en saanut syödä mm. siemenellisiä marjoja tai vihanneksia ja myös kokojyvätuotteet olivat pannassa. Viikko on loppujen lopuksi kovin lyhyt aika, mutta noinkin lyhyen ruokarajoitteisen ajan jälkeen hyvä ruoka ja ennen kaikkea marjat, tomaatit, tuorepuurot, leivät ym. maistuivat entistä paremmilta. Arkisin olemme syöneet kevyesti ja kasvispainotteisesti esim. kasvispihvejä, lämmintä feta-lehtikaalipinaattisalaattia jne., mutta viikonloppuisin olemme herkutelleet.







Myös maalla saimme jälleen kerran nauttia maukkaista aterioista. Perinteisen hirvipaistin ja kalan lisäksi sain maistaa harvinaista herkkua, nimittäin karhun lihaa. 1980-luvulla muistan syöneeni karhua ravintola Saslikissa, mutta ei minulla ollut minkäänlaista mielikuvaa, miltä se maistui. Anopin valmistama liha oli oikein mureaa ja hyvää, vaikka olin erittäin yllättynyt sen miedosta mausta. Olin kuvitellut, että lihassa maistuisi paljon voimakkaammin riista.



Käynti Keskisen kyläkaupassa kuuluu aina ohjelmaamme appivanhempien luona käydessämme. Tällä kertaa ostokset jäivät aika vaatimattomiksi ja mukaan tarttui lähinnä kosmetiikkaa, esim. Essencen tuotteita, joita ostan joka kerta joskus itselle, toisinaan tyttärille tai kummitytölle.



Keskisen käynnillä itselleni asettamani ostoskielto piti, enkä sortunut vaatehankintoihin. Toisin kuitenkin kävi, kun käväisin Stockmannilla. Nahkainen biker-takki on ollut pitkään ostoslistalla ja kun nyt satuin näkemään sellaisen mukavassa alennuksessa, oli takki "pakko" ostaa.



Lopuksi vielä muutama kuva perjantailta, jossa aloiteltiin kiinalaisen uudenvuodenviettoa ja juhlistettiin kukon vuoden alkamista. Mukavaa, kun kaupungilla järjestetään tällaisia tapahtumia.




Tammikuu on oikeastaan sujunut ihan kivoissa merkeissä. Silti on ihanaa, kun huomenna on epäsuosimani kuukauden viimeinen päivä.

Hyvää kukon vuotta!




torstai 26. tammikuuta 2017

Mustaa mustalla ja uusi korumalli

Mustien vaatteiden ohella kokomustat asut ovat lemppareitani ja yleensä pukeudun useamman kerran viikossa täysmustaan kokonaisuuteen. Viime viikkojen asukuvia selatessani olin kuitenkin hieman yllättänyt, kuinka harvoin nämä loppujen lopuksi päätyvät tänne blogiin saakka. Mutta ilmeisesti saan kuvainspiksiä silloin kun ylläni on jotain muuta kuin "sitä ainaista mustaa".
Tätäkin asua voi mitä ilmeisimmin kutsua kokomustaksi siitäkin huolimatta, että jakku on hennon ruudutettu. Mustat housut ja paita ovat samat, joita käytin karvaliivin kanssa viime viikolla. On se vaan jännä juttu, miten jakku tekee asusta toimistokelpoisen ja siistimmän oloisen.




Kaulakorun valmistin viime syksynä. Löysin mallin sekä summittaisen ohjeen Pinterestissä ja kokeiltavahan sitä tietysti oli. Korussa yksittäinen kivi on hopearenkaiden ympäröimänä, ikään kuin "pussissa". Näkemässäni ohjeessa ei mainittu käytettävien korukivien saatika oikean kokoisten renkaiden kokoa. Kivet eivät mahdu liian pienten renkaiden muodostaman "pussin" sisälle, ja jos renkaat ovat liian suuret, kivet putoavat "pussista" pois. Kokeilujen jälkeen löysin oikeat mittasuhteet ja ensimmäiseen koruun käytin mustia onyx-kiviä.


Oikein kivaa loppuviikkoa!


 

tiistai 24. tammikuuta 2017

Maanläheisesti ruskean sävyjä

Minä vietän parhaillaan muutaman päivän ajan Etelä-Pohjanmaalla. Viikon huiput -postaus jäi reissun vuoksi tekemättä ja some-kanavat ovat muutenkin jääneet vähäiselle huomiolle. Mutta tässä pikainen päivitys blogiin asukuvien myötä.
Kuten edellisessä postauksessa kerroin, käytin viime viikolla joka päivä ruskeita vaatteita tai asusteita. Tässä yksi noista kokonaisuuksista.

Rento asu koostui farkuista ja ruskeasta neuleesta, johon pitsireunainen paita toi ripauksen piristystä. Viime vuonna monet talvitakeista, -jalkineista tai -vaatteista jäivät käyttämättä johtuen osittain lyhyeksi jääneestä talvikaudesta. Myös pitkä vaaleanruskea villakangastakki sekä tummanruskea hattu olivat "tauolla". Nyt ne tuntuivat oikein passeleilta viimeviikkoiseen maanläheisten sävyjen fiilikseeni.





Välillä tuntuu vähän hölmöltä säilyttää vaatekappaleita, joita ei käytä aktiivisesti ja jotka voivat jäädä pidemmäksikin aikaa unholaan. Reilun vuoden takaisen muuttomme aikana laitoin todella paljon vaatteita kiertoon, mutta vähentämisen varaa olisi kuitenkin edelleen. Yhä useammin onkin mielessäni käynyt konmarimainen minimalismi ja perinpohjainen vaatekaappien sisältöjen karsiminen. Piirun verran parempaan suuntaan olen jo menossa, sillä jotain uutta halutessa mietin ensin tarkkaan, löytyykö omista kaapeistani lähes vastaavanlainen entuudestaan. Moni hankinta onkin tämän myötä jäänyt tekemättä ja vanha hyvä vaate päässyt uudelleen käyttöön.
Ehkäpä joku päivä saan innostuksen perinpohjaiseen vaatekaappien raivaukseen, mutta siihen saakka hyödynnän olemassa olevaa ja käyn "ostoksilla" sekä teen hyviä löytöjä omista varastoistani.

Mukavaa tiistaita!





lauantai 21. tammikuuta 2017

Talvinen karvaliiviasu



Tähän postaukseen kuvia valitessa tajusin erikoisen jutun: tällä viikolla olen joka päivä valinnut ylleni jotain ruskeaa, välillä tummaa, joku toinen päivä vaaleampaa. En ole perehtynyt värien symboliikkaan, värien merkityksestä meihin tai värien valintaan, mutta uskon syvästi siihen, että alitajunta vaikuttaa esim. siihen mitä väriä aamukiireessä päälleen valitseen. Olisi hauska tietää, miksi ruskea on vetänyt tällä viikolla puoleensa.


Pari vuotta sitten alkanut innostukseni karva- ja turkisliiveihin jatkuu edelleen ja vaikka asukuviin liivit eivät ole päätyneet, käytän niitä todella usein. Alkuviikosta musta t-paita ja farkut saivat seurakseen yhden karvaliiveistäni sekä ruskeat mokkasaappaat. Aluksi kokeilin liiviä ohuen vyön kanssa, ja vaikka liivi on reilun kokoinen, asu tuntui ja Puuhiksen sanoja lainatakseni myös näytti "täyteläiseltä". Ilman vyötä ja avonaisena asu oli paljon mukavamman oloinen. Simppeliksi kaulakoruksi valitsin nahkanauhan, johon ripustin tekemäni rintaneulan.





Nyt meitsi lähtee blinien paistoon.

Viihtyisää lauantai-iltaa!




keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Puuterin sävyistä pitsiä

Blogia pidempään seuranneet tietävätkin ihastumiseni pitsiin ja pitsivaatteisiin. Suurimmassa osassa juhla-asujani sekä muita "parempia" vaatteita on pitsiä enemmän tai vähemmän. Kaikista mieluisinta on kuitenkin käyttää pitsiä tavallisten arkiasujen piristeenä. Jakkupukuun se tuo pehmeyttä ja tiukan asiallinen liituraitapukukin saa naisellisen vivahteen jo pienellä ripauksella pitsiä. Suosikkikomboni on siltikin pitsin ja farkkujen tai pitsin ja nahan liitto. Omistin parikymppisenä ensimmäiset nahkahousuni ja jo tuolloin valitsin niiden seuraksi usein valkoisen pitsipaitiksen.

Viime viikolla nahkaa en kuitenkaan käyttänyt, sen sijaan puuterin värinen paita sai seurakseen jakun ja farkut. Romanttishenkinen pitsi tuo mielenkiintoista kontrastia mustaan jakkuun sekä kuluneisiin farkkuihin.
Kaulakorun jätin tarkoituksella pois, puseron herkkä kuvio itsessään riittää ja korviinkin valitsin hyvin yksinkertaiset helmikorvakorut, joissa toistuu paidan väri.








Ihastuttavaa viikon jatkoa!


maanantai 16. tammikuuta 2017

Viikon 2 huiput

Niin vuoden toinenkin viikko takana ja on aika tehdä katsaus menneeseen viikkoon.

Viikonlopun vietin ystävieni kanssa Himoksella, jonne lähdimme perjantaina töiden jälkeen. Ajomatkan ja viikon arkikiireiden jälkeen emme jaksaneet lähteä iltamäkeen sen enempää kuin katsomaan Arttu Wiskarin esiintymistäkään, joka olisi alkanut puolen yön maissa. Sauna ja lämpimät voileivät vetivät pidemmän korren. Lauantaina sitten lähdimmekin rinteisiin hyvissä ajoin. Olipa ihana päästä pitkästä aikaa laskettelun makuun. Totesimme olevamme tosi keski-ikäisiä, kun lauantai-illankin vietimme mieluummin möksällä saunomisen, hyvän ruuan ja tv-leffan merkeissä sen sijaan että olisimme lähteneet bilettämään.

Joku oli koonnut söpot minilumiukot kaiteelle
Mäkeen menossa

Hissiselfie

Sininen hetki
Tiistaina oli vuoden ensimmäinen viiniklubi-ilta. Arvid Nordqvistin Tomas Salmi ja Antti Malaska maistattelivat meille eteläafrikkalaisen viinintuottajan KWV:n punaviinejä. Kaikki maistelemamme viisi viiniä olivat erittäin hyviä, omaksi suosikikseni nousi KWV Cathedral Cellars Triptych, joka on viiden eri rypälelajikkeen sekoitus. Täyteläisen marjainen ja aromikas viini sopii erinomaisesti vahvojen liharuokien, varsinkin riistan seuraksi. Lopuksi punaviinimaisteluiden jälkeen saimme arvioitavaksi jälkiruokaviinin Pineau de Laborie'n. Viini luokitellaan jäännössokerinsa vuoksi makeaksi jälkiruokaviiniksi, mutta hyvin jäähdytettynä se ei kuitenkaan ole "ylimakea". Viini on tulossa Alkon tilausvalikoimiin, joten jatkossa sitä kannattaa hankkia vaikkapa marja- tai suklaajälkiruokien kanssa nautittavaksi.




Maanantaina oli Lux Helsinki valofestivaalin viimeinen päivä ja minäkin ehdin tuolloin käydä ihastelemassa loistavia valoesityksiä. Monet historialliset arvorakennukset ja sisäpihat oli valaistu upeasti. Minun puolestani valoteokset saisivat olla pidempäänkin ilahduttamassa meitä tammikuun pimeinä iltoina.







Henkistä piristystä toi myös kampaajalla käynti, mutta tajusin, että yhtään kunnon kuvaa ei uudesta tukastani ole. Malli hiuksissa pysyi samana, mutta ne saivat uutta eloa kahden eri sävyisten raitojen johdosta. Kuvia hiuksista näette tulevissa asukuvissa.

Hyvää maanantai-iltaa!